Took a walk in the afternoon, after a leisurely breakfast, to catch the last glimmer of the setting sun. Everything still, sugar-coated, the world seemed - if only for a while - brand new and somehow hopeful.
Muted colours, frozen puddles, frost nipping at noses and toes and fingertips.
(Aurinko herätti - hyvä alku uudelle vuodelle. Aamiaisen jälkeen kävelyllä maisema oli hiljainen, sokeroitu ja uusi. Metsästä olivat värit melkein kadonneet. Pakkanen nipisteli varpaita ja sormia. Toiveikas olo.)
No comments:
Post a Comment